tiistai 31. heinäkuuta 2012

Perustussuunnitelmat ja ensimmäiset haasteet

Oman osansa projektin haastavuuteen näytti asettavan perustukset. Ja toteutustapaa on mietitty ja väännetty suuntaan jos toiseen. Sitten vielä tämmöinen rakentamiseen kuuluva ”pieleen meni” mausteeksi niin meinasi olla soppa valmis.


Tässä hieman lyhennettynä tarina talomme perustustavan valinnasta ja ensimmäisestä mokasta:


Alunperin oli mielestämme täysin selvää, että  talo tullaan perustamaan suoraan kalliolle ja mestarikin tätä meille suositteli. Meille tämä perustustapa olisi myös hieman edullisempi kun  harkkoperustus.

Seuraavaksi sitten otettiin yhteyttä perustussuunnittelijoihin, joka oli oma hommansa sekin.
Perustussuunnittelija oli kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että harkkoperustus olisi hänestä parempi.
No annettiin asian jäädä kunnes oli räjäytetty.

Sitten tuli pommimies, joka ei pitänyt meidän kaivurimiehestä ja oli sitä mieltä, että tämä ei saa mitään aikaisiksi kun louhetta ei levitetty.
Yritin siinä selittää pommimiehelle, että louhetta ei levitetä talon paikalle vaan käytetään tienpohjiin kun perustukset tehdään luilleen kallioon.

Meillä oli kuitenkin varmaan kielimuuri, sillä pommimies hankki tontille toisen kaivurimiehen ja lopputulemana louhe oli tasoitettu talon paikalle. Ei siinä, hyvinhän se oli tasattu mutta tämä ei ollut meidän toive.

No, sitten taas mietittiin, että miten tässä nyt vältyttäisiin turhalta työltä tai voitaisiinko hyödyntää tätä pohjaa.
Ja eilen illalla tapasin tontilla mestarin ja perustussuunnittelijan, joiden kanssa yhdessä mietittiin miten tästä nyt edetään.

Vaihtoehtojahan meillä oli kaksi;
1. kaivuri kaapii louheet pois ja lähdetään tekemään luilleen tai
2. ajetaan soraa louheen päälle ja lähdetään harkoilla ja yritettäisiin hyödyntää pommimiehen meille aiheuttamaa harmia.
Perustussuunnittelijan ehtona oli, että jos tästä lähdettäisiin niin alustan tiiveys olisi varmistettava. Mutta miten? Siihen perustussuunnistelijakaan ei osannut ottaa virallisesti kantaa, vaan tarvittaisiin pohjatutkijaa.

Vaihtoehto 1. taasen  tarkoittaisi, että kaivuri raapisi louheet pois tienpohjaan (louhetta noin puolimetriä kallion päällä) ja lähdettäisiin etenemään kalliotartunnoilla kuten alkuperäinen oli alkuperäinen suunnitelma. Jolloin toinen kaivuri, pommimiehen johdosta, olisi tehnyt turhaa työtä ja meiltä sitä sitten laskutettaisiin.

No päätökseen me onneksi perustustavasta päästiin ja kalliotartunnoilla lähdetään, jopa perustussuunnittelija oli tässä vaiheessa sitä mieltä, että näin on parempi.

Kaivuri alkaa tänään raapimaan talon kohtaa puhtaaksi ja perjantaina tavataan timpuri, jolle tämä perustustapa on tuttuakin tutumpi.

Suunnitelmat  saadaan ensiviikon aikana ja sitten päästään perustusten tekoon.
Aikaa talon toimitukseen on nyt 7 vko:a, joten aikataulussa ollaan mutta luulin kyllä, että perustussuunnitelmien teko olisi ollut hieman helpompaa ;D

Ei se ihan helposti tämäkään rojekti alkanut.

-uts

2 kommenttia:

  1. "Jolloin toinen kaivuri, pommimiehen johdosta, olisi tehnyt turhaa työtä ja meiltä sitä sitten laskutettaisiin."

    Eihän teitä voi laskuttaa sellaisesta, mitä te ette ole itse tilanneet, ja mitä ei välttämättä edes tarvita? Jos se pommimies olisi tilannut tontille vaikka kasan puutavaraa, tiiliä, salaojaputkia, pumppaamoita yms. noin yleisesti rakentamisessa varsin hyödylllistä tavaraa, niin maksaisitteko te nekin, jos niille ei oikeasti ole käyttöä?

    Eli periaate on aina se, että se maksaa joka tilaa. Ja se joka tulee tekemään, varmistakoon myös omalta osaltaan sen, että mikä on laskutusosoite, ja että työn on tilannut sellainen henkilö, jolla on tilaamiseen valtuudet.

    Täytyy sanoa että omatoiminen pommimies ;) Ei tällaista kyllä kovin usein satu, että joku joka tulee tekemään omaa työtään tilaakin sinne sitten jonkun muun tekemään jotain muuta. Entäs jos se kakkoskaivurimies olisi tehnyt vahingossa "sutta", tai tärvellyt jotain (onneksi ei ollut mitään mikä olisi voinut mennä rikki?) Eli sen toisen lasku olisi ollut jo lähtökohtaisesti maksukelvoton. Sitten olisi ollut jonkinlainen soppa valmis, kun teillä ei ollut sopimussuhdetta - suullistakaan - siihen toiseen kaivurimieheen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei me onneksi tässä tosiaan jouduta maksamaan tämmöistä laskua toisesta kaivurista.
      Nämä ovat kyllä ihan selviä kuviota.

      Ajattelin vaan kirjoittaa tämän hieman neutraalimmalla sävyllä, muille tiedoksi että tämmöisiäkin yrityksiä/mokauksia voi raksatessa kohdata.


      Vielä ei laskua räjäytyksestä ole tullut. Katsotaan mitä se nyt pitää sisällään, ihan jo senkin takia, että menikö räjäytetyt kuutiot oikein.
      Ko. yrityksen omistajan kanssa jatketaan sitten juttua hänen työntekijänsä "omatoimisuudesta".

      Poista

Kiitos kommenteista